Paikkaus

Aikuisilla ei paikkauksen syynä ole yleensä uusi reikä, vaan vanhan paikan uusimistarve saumojen aukeamisen tai paikan lohkeamisen vuoksi. Hammaspaikan sauma on myös otollinen kohta uuden reiän syntymiselle.Hampaiden paikkaukseen on käytettävissä muovia, keraamista materiaalia (posliinia), lasi-ionomeerisementtiä, amalgaamia ja kultaa.

Muovia käytetään nykyisin yleisesti hampaiden paikkauksessa. Muovipaikka on esteettisesti erittäin kaunis, mutta huomattavasti pehmeämpi kuin amalgaami tai posliini. Muovien suurin ongelma on niiden kovettumisessa ilmenevä kutistuminen. Kutistuminen kohdistuu ympäröivään hammaskudokseen, missä se aiheuttaa jännityksiä, jotka aiheuttavat paikkauksen jälkeistä oireilua. Huolellisella työskentelyllä ja käyttökohteet kriittisesti valitsemalla muovi on kuitenkin varsin hyvä paikkausmateriaali.

Lasi-ionomeeria käytetään ienrajapaikoissa ja muovipaikkojen alla. Lasi-ionomeeri on reikiintymistä ehkäisevä paikkausmateriaali. Se vapauttaa itsestään fluoria, joka sitoutuu ympäröivään hammaskudokseen ja vahvistaa näin hammasta. Tämän vuoksi sitä suositellaan erityisesti lasten ja nuorten sekä riskipotilaiden hampaiden paikkaukseen. Lasi-ionomeerin etuna on myös se, että se kiinnittyy hammasluuhun kemiallisesti ilman väliaineita. Käyttöä rajoittaa kuitenkin sen heikohko kestävyys. Jos sitä käytetään purupinnoilla, paikka päällystetään usein vielä yhdistelmämuovilla kestävyyden parantamiseksi.

Posliinipaikat muistuttavat ulkoisesti hyvin paljon omaa hammasta ja ne kestävät kulutusta yhtä hyvin kuin luonnolliset hampaat. Posliinipaikoista saadaan paras hyöty, kun uusitaan laajoja, vanhoja ja huonokuntoisia amalgaami- tai muovipaikkoja, joissa on mahdollisesti myös hiushalkeamia. Koska posliini ei kutistu, ei se myöskään aiheuta hampaan terään lohkeamia eikä jälkioireita esiinny. Näin posliinipaikka vahvistaa jäljellä olevaa hammasrakennetta toisin kuin suoraan hampaaseen tehdyt yhdistelmämuovipaikat.